Jäseneksi

Tinnitus

Kuuluuko korvissasi huminaa, kohinaa, vihellystä, vinkunaa, suhinaa, pauketta tai kilinää. Kyseessä on tinnitus eli korvien soiminen.

Tinnitusäänien luonne ja voimakkuus, yksilön ääniherkkyys ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, miten häiritsevänä äänet kokee. Jokaisella korvat joskus vinkuvat. Useimmiten ylimääräiset äänet kestävät vain hetken, mutta noin 10 prosentilla tinnitusääni on jatkuvaa tai niin usein toistuvaa, että se häiritsee jokapäiväistä elämää. Piinallinen korvien soiminen aiheuttaa unettomuutta, keskittymisvaikeuksia ja masennusta. Tinnituksen kanssa voi kuitenkin oppia elämään.

Mikä aiheuttaa tinnitusta?

Tinnitusääni syntyy, kun kuulohermossa tapahtuu poikkeavaa toimintaa, jonka mieltää äänenä. Joillakin ääniaistimus on niin voimakas, että
se peittää alleen puheen ja veikeuttaa kanssakäymistä. Oireiden taustalla ei yleensä ole kuitenkaan vakavaa sairautta. Tinnituksella ei
välttämättä löydy selvää syytä. Tinnitusoireet voivat alkaa pikkuhiljaa tai yhtäkkiä. Taustalla on usein sisäkorvaperäisiä syitä, joihin liittyy
kuulon alenema, yleisimmin melukuurovaurio, ikähuonokuuloisuus ja Menieren tauti. Korvat voivat soida kuitenkin aivan normaalikuuloisil-
lakin. Myös kaatumisesta saattaa seurata tinnitusoireita. Tinnituksen voivat laukaista monet muutkin tekijät, kuten niska-hartiaseudun
lihaskireydet, väärä purenta, verenpaine tai eräät lääkeaineet. Stressi, jännitys, väsymys ja häly yleensä pahentavat oireita.

Mitä tehdä kun tinnitus iskee?

Kun tinnitus puhkeaa, moni pelkää sen olevan oire jostain vakavasta sairaudesta. Vaikka korvien soiminen on yleensä vaaratonta, sen syy
pitää aina selvittää. Jos tinnitusta on kestänyt viikon tai pari, on aihetta lähteä lääkäriin. Usein korvat vinkuvat tilapäisesti melutapahtuman
jälkeen, jolloin korvien on annettava toipua hiljaisesa ympäristössä. Jos tinnitus jatkuu edelleen, voi se olla merkki kuulovauriosta. Ensin
kannattaa mennä terveyskeskus-, työterveys- tai yksityislääkärin vastaanotolle ja kertoa tinnituksesta. Yleislääkärin tutkimuksen perusteella
saa tarvittaessa lähetteen tarkempiin jatkotutkimuksiin, joita tekevät yleensä yliopisto- ja keskussairaalat.

Tinnituksen hoito

Jokaisen potilaan oireet ovat yksilöllisiä ja sama koskee hoitoja. Hoitomenetelmistä kannattaa aina keskustella hoitavan lääkärin kanssa.
Lääkärin osuus on tärkeä: hänen pitää nähdä potilaan tilanne ja tinnituksen kokonaisvaikutus siihen. Tinnitusta ei saa missään nimessä
vähätellä. Vaikka tinnitusta ei ehkä voida kokonaan poistaa, sen oireita voidaan lievittää. Tarjolla on erilaisia hoito- ja kuntoutusmuotoja, joista
voi lääkärin kanssa etsiä omaan tilanteeseen sopivimman. Tinnituksen syyn selvittäminen helpottaa oikean hoitomuodon valinnassa.
Hoitoina voidaan käyttää rentoutusta, fysikaalista hoitoa, hampaiston hoitoa, ylipainehoitoa, leikkauksia ja lääkehoitoa. Tinnituksen
häiritsevyyttä lievittämään käytetään joskus tinnitusta peittävää maskeerausääntä. Peittoäänenä voi käyttää myös kuulokojetta tai musiikkia.
Monet ovat saaneet apua korvien soimiseen vaihtoehtoisista hoitomuodoista, mm. vyöhyketerapiasta, akupunktiosta ja luonnonlääkkeistä.
(Lähde: Suomen tinnitusyhdistys ry)

Tinnitus voi lisätä unettomuutta

suurimmalla osalla tinnitus ei häiritse unta
nukahtaminen voi ahdistaa, kun jää yksin tinnituksen kanssa
nukahtaa mutta heräilee pitkin yötä
tinnistus voi olla ensimmäinen ääni jonka kuulee, ahdistus lisääntyy

Tinnitus voi vaikuttaa tunne-elämään

voi lisätä ahdistuneisuutta ja paniikkireaktioita
voi lisätä jännittyneisyyttä ja vaikeuttaa rentoutumista
voi lisätä ärtyneisyyttä ja alentaa sietokykyä
voi aiheuttaa kokemusta elämänhallinnan menetyksestä
voi lisätä väsymystä ja aiheittaa masennusta

Tinnitus voi lisätä kuulonerottelun vaikeutta

yli 30 %:lla tinnitus häiritsee puheen vastaanottoa
puheen vastaanotto melussa on heikko
kuulemiseen vaikuttaa keskittyminen ja mieliala
kuulon alenema ja tinnitus yhdessä lisäävät puheen erottelun vaikeutta. Näin esimerkiksi Meniere-potilailla.

Tinnitus voi vaikuttaa kognitiivisiin suorituksiin (kykyyn selvitä arkipäivän asioista)

voi lisätä keskittymisvaikeuksia
voi lisätä muistiongelmia

Mitä voi tehdä tinnituksen helpottamiseksi?

Nukahtamisvaikeuksien helpottamiseksi

unihygienia
onko sänky hyvä
säännöllinen vuorokausirytmi, myös viikonloppuisin
tyhjennä aivot (lukeminen, ristikot, rutiinit)
mieti hankalat asiat ennen nukkumaan menoa
mieti miellyttäviä ja rauhoittavia asioita
ajatukset pois työstä
mene sänkyyn vasta väsyneenä
tinnitusmaskeri
suhinaa, erilaisten äänien kuulemista, kuin oma tinnitusääni on

Kuulonerottelun lisäämiseksi

poista hälyäänet mahdollisuuksien mukaan
valitse paikka, jossa kuulet ja näet paremmin
ota selvää puheen aiheesta
kerro kuulemisvaikeuksistasi, jos voit
tarkkaile puhujan kasvoja, ota huulio tueksi
pyydä ettei puhuta selän takana
pyydä puhujaa puhumaan selkeästi, rauhallisesti ja hieman kovemmalla äänellä
pyydä puhujaa toistamaan tarvittaessa
anna palautetta kuulemastasi puhujalle

(Lähde: Meniere posti 2/2005)

Keskusteluapua, vertaistukea, tietoa
Tinnituspuhelin 09 241 0433
tiistaisin ja torstaisin klo 18 - 21
http://www.tinnitusyhdistys.fi/

Kuuloliiton Keski-Suomen aluetoimisto
Tapionkatu 4 B
40100 JYVÄSKYLÄ
014 620 213, 0400 802 669

Lisää tinnituksesta

Tinnitus & kuukonalenema

Suositeltava kirja luettavaksi tinnituksesta (Tinnitus kun korva soi, Tapani Jauhiainen)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Menieren taudin aiheuttamat rajoitteet ja vertaistuki

Vertaistuen tavoitteena on Menieren taudin haittavaikutuksia taudin eri vaiheissa ja täten parantaa tuettavan elämänlaatua. Alkuvaiheessa
on tärkeää saada tietoa taudin ominaispiirteistä ja erilaisista selviytymistarinoista. Myöhemmin voi vertaistuesta olla apua kun perheen
ja työympäristön on vaikea ymmärtää taudin vaatimia ponnisteluja. Pitkälle edenneen taudin oireiden muuttuessa voi vertaistuki hälventää
pelkoa tulevasta.

Menieren tauti voi aiheuttaa sitä sairastavan elämään erilaisia haittoja ja rajoitteita. Ne johtuvat sairauden aiheuttamista muutoksista
terveydentilaan (oireista) ja niitä seuraavasta käyttäytymisen ja toiminnan rajoittumisesta. Esimerkiksi huimauksesta seuraa tasapainon
horjumista, jonka vuoksi on hyvä välttää korkeita paikkoja ja ääniyliherkkyyden vuoksi voi olla tarpeen karttaa meluisia ympäristöjä.
Toimintarajoitteet vaikuttavat siis asioiden tekotapaan. Pahimmillaan toiminnan rajoitteet voivat aiheuttaa masennusta ja eristäytymistä
sekä rajoittaa henkilön elämää muun muassa estämällä tapahtumiin osallistumista. Oireiden aiheuttaman haitan vuoksi henkilö voi pyrkiä
välttelemään sosiaalisia tapahtumia. Esimerkiksi kuulovaikeuksien vuoksi henkilö voi lopettaa kokonaan teatterissa taielokuvissa
käynnin ja huimauksen vuoksi puolestaan rajoittaa asioiden hoitoa kaupungilla tai lopettaa tanssiharrastuksen. Toiminta- ja osallistumis-
rajoitukset vaikuttavat henkilön toimintakykyyn ja tätä kautta myös elämänlaatuun.

Vertaistukea taudin eri vaiheissa

Vertaistuen tavoitteena on eliminoida Menieren taudin haittavaikutuksia taudin eri vaiheissa ja tätä kautta parantaa tuettavan elämänlaatua.
Taudin alkuvaiheessa esiintyy usein voimakasta pelkoa tulevaisuudesta, koska tauti ja sen oireet ja niiden vaikutus omaan elämään ovat
vielä täysin vieraita. Lisäksi oireet, kuten huimauskohtaukset ovat alussa hyvinkin voimakkaita ja niiden esiintyminen vaihtelee, minkä
vuoksi ei ole mahdollista suunnitella elämää paljoakaan eteenpäin. Taudin kanssa on elettävä hetki kerrallaan. Alkuvaiheessa tauti
rajoittaa siis hyvinkin voimakkaasti henkilön toimintoja ja osallistumista. Menieren taudin diagnosoinnin jälkeen olisi tärkeeää saada
sairastuneelle tietoa taudin ominaispiirteistä ja erilaisista Menieren selviytymistarinoista, jotta henkilö saataisiin huomaamaan, ettei
tauti kaada koko elämää vaan elämä jatkuu taudista huolimatta.

"Ethän sinä näytä sairaalta"

Pikkuhiljaa oman taudin piirteet tulevat tutummiksi ja niiden kanssa oppii selviytymään arjessa. Oireiden aiheuttamien toiminnallisten
rajoitusten vuoksi on mahdollisesti pitänyt opetella uusia toimintarutiineja ja elämäntapoja. Esimerkiksi toisen korvan kuulon
heikkenemisen vuoksi on pitänyt opetella sijoittuimaan siten, että terve korva on puhujan puolella, jotta puheesta saa selvän. Tässä
vaiheessa tautia henkilön jaksaminen on kuitenkin kovilla: työn, perheen ja sairauden yhdistäminen vaatii niin henkisiä kuin fyysisiäkin
ponnisteluja. Työympäristö tai perhe ei välttämättä ymmärrä sitä, kuinka paljon jo sairaus itsessään vaatii energiaa, koska ulkoisesti
henkilö näyttää samalta kuin ennen sairastumistaan. Sen vuoksi olisikin tärkeää olla yhteydessä muihin Menieren tautia sairastaviin
kokemusten ja tuntemusten jakamiseksi sekä tuen ja kannustuksen saamiseksi.

Pelko tulevasta

Kun Menieren tauti on edennyt pitkälle, huimauskohatusten esiintyminen harvenee. Jäljelle jääneet oireet (kuten alentunut kuulo, tinnitus, paineen tunne ja ääniyliherkkyys) rajoittavat kuitenkin edelleen toimintoja ja osallistumista uusien rutiineiden muodostamisesta huolimatta.
Osasyynä tähän on jatkuvan ponnistelun aiheuttama väsymys. Mahdollisesti kuulon aleneman vuoksi henkilö pyrkii välttämään sosiaalisia
tilanteita, koska ei jaksa toistuvasti pyytää keskustelukumppaniaan toistamaan sanomisiaan. Taustalla voi olla myös pelko tulevasta:
Entä jos terveydentila huononee nykyisestä? Mitä jos kohtaukset palaavat? Näiden kysymysten käsittelyssä vertaistukihenkilöt ja
vertaisryhmät ovat hyvänä tukena ja kannustajina.

Älä jää yksin tautisi kanssa!

Jos taudin kanssa esiintyy ongelmia tai se pohdituttaa muuten vain, kannattaa tällöin rohkeasti ottaa yhteyttä oman seudun
Meniere yhdistykseen tai lähestyä muita vertaisia Meniere-liiton keskustelupalstalla: http://www.suomenmeniereliitto.fi/keskustelu

Älä jää yksin tautisi kanssa! Lähde rohkeasti mukaan tapaamisiin, jos tähän vain on mahdollisuus. Vertaisseurasta ja -tuesta on aina apua.
(Lähde: Kirsi Varpa, Meniere-posti 3/2007)

STRESSI

Stressi liittyy jokaisen ihmisen elämään jollakin tavoin. Yleensä stressi mielletään henkisen sietokyvyn mittariksi. Nykyihmisellä
stressistä on muodostunut vedenjakaja sitä joko siedetään tai siitä muodostuu henkinen kiviriippa, joka voi johtaa sairastumiseen.
Muiden henkisten mielenterveyteen liittyvien ilmiöiden tavoin stressikin kehittyy salakavalasti pitkällä aikavälillä. Siksi sitä on
niin vaikea tunnistaa haitalliseksi terveyttä uhkaavaksi vaaraksi. Yhdysvaltain lääkäriliiton mukaan 80% kaikista sairauksista
liittyy stressiin. Kova väite, joka panee ajattelemaan stressiä aivan uudesta näkökulmasta.

Mistä stressi saa alkunsa? Mihin se voi pahimillaan johtaa? Miten stressiä voi hallita? Näihin kysymyksiin yritän
löytää vastauksia. Koko tämän prosessin läpikäyneenä luulen tietäväni stressin olemuksesta jotain sellaista, mitä omakohtainen
kokemus voi antaa. Stressi voi tarttua stressaantuneen kanssa tekemisissä oleviin ns. läheistartuntana. Ahdistunut, keskittymiskyvytön,
agressiivinen, uupunut ihminen sairastuttaa lähipiirinsä jo läsnäolollaan.

Stressin hoitaminen vaatii omia päätöksiä ja elämäntapamuutoksia. Se on pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Siksi
monet turvautuvat ns. helppoihin ratkaisuihin. Nämä vippaskonstit tuottavat kuitenkin parhaimmillaankin vain ohimenevän helpotuksen.
Pillereillä, rohdoilla ja alkoholilla lääkitseminen johtaa yleensä hyllyvälle suolle, josta on vaikea päästä ylös. Keskusteluavusta ja
terapiasta voi olla merkittävää apua. Mutta silloinkin on tärkeää, miten stressaantunut itse on hoidossa mukana.

Käytän stressiluennoillani seuraavaa nopeaa testiä vakavien stressioireiden tunnistamiseksi:

1. Käytkö ylikierroksilla?
2. Oletko jatkuvasti levoton?
3. Onko sinun vaikea nukahtaa?
4. Nukutko huonosti?
5. Oletko aamuisin väsynyt?
6. Oletko jatkuvasti kärttyisä?
7. Tuntuuko, ettei mikään suju?
8. Uudet asiat eivät pysy muistissa?
9. Tunnet olevasi umpikujassa?
10. Onko sinulla jatkuvia särkyjä, kipuja tai muita fyysisiä oireita?

Mitä useampaan kysymykseen vastaat kyllä, sitä todennäköisemmin olet stressaantunut niin paljon, että asiaan kannattaa suhtautua
vakavasti. Jos tuntuu, ettei itselläsi ole keinoja katkaista stressikierrettä, hae ammattiapua.
(Vertainen 1/2008, Kari Siimes)

Lue aiheesta lisää tästä

Yhdistyksestä

Menierentauti

Menierentauti lyhyesti

Jäseneksi